Anturi signaalien tutkiskelua

Tehtävän tarkoituksena oli mittailla oskilloskoopilla erilaisia antureita.

Ensimmäisenä tulostimme tolerancedatasta ohjalappuset.

Tällä kuvalla saimme varman tiedon antureiden sijainnista joita aloimme mittailla. 

Kuva testi autosta.

Anturi jota aloimme ensimmäisenä mittailla oli nokka-akselin asentotunnistin.

Tulostetut paperit kertoi anturin ulkonäöstä, anturin tyypistä ja piirtävästä käppyrästä. 

Anturi nokka-akselilla

Paikansimme anturin liittimen.

Teimme y-haara liitoksia jotta meidän ei tarvinnut rikkoa johtosarjoja tai liittimiä. Liitoksien tekemisen jälkeen yhdistimme signaalijohdolla yhden liitoksen kerrallaan picoskooppiin, jotta näimme että mittasimmeko oikeaa johtoa.

Laitoimme tietokoneen valmiiksi. Avasimme picoskooppi ohjelman.

Ohjelmassa piti valita toiminto millä anturia mitataan, valitsimme kohdan tunnistimet, nokka-akselin ja hall-tunnistin, koska autossa nokka-akselin tunnistin oli hall-anturi. Tämän jälkeen kone haki anturin tiedot automattisesti. Hall-anturin ja induktiivisen anturin erona on, että hall-anturille syötetään virtaa ja induktiivisessa anturissa on itsessään magneetti, joka pyöriessään tuottaa virtaa ja näin lukee nokan asennon nokka-akselin hampaiden perusteella. Hall-anturin tuottama käppyrä on kantikasta ja induktiivisen terävää käppyrää.

Tässä kuvassa on nokka-akselin tekemää käppyrää joutokäynnillä. Tiedon mukaan anturi on kunnossa. Käppyrästä näkee missä asennossa nokka-akseli on.

Map-anturin liitin

Seuraava mittaus kohde oli MAP-anturi. Teimme taas y-haara liitokset johtoihin ja liitimme johdon picoskooppiin. 

Laitoimme koneeseen tiedoksi autot-> tunnisitimet-> imusarjan paine (map).

Imusarjan ilmanpaine anturi eli map havaitsee imusarjan absoluuttisen paineen ja muuntaa sen tasajännitevirtasignaaliksi.

Auto joutokäynnillä tässä kuvassa. Käppyrä on tasaista ja jännite ei muutu, koska paine pysyy tasaisena. Joutokäynti siis toimii tietokoneen mukaan.

Kaasua annettaessa käppyrä nousee ja laskee. Kaasua annettaessa paine imusarjassa muuttuu eli anturi muuttaa jännitettä ja sen huomaa käppyrästä.

Lambda anturi: anturi tuottaa jännitesignaalin, kun pakokaasussa ei ole happea.

Lambda-anturin haaroitus, oikean johdon liittäminen picoskooppiin. Koneelta valitsimme tunnistimet->lamdba->lämmitettävä lambda

Lambda-anturi antoi käynnistettäessä tälläistä käppyrää. Kierrokset nousee käynnistettäessä joten käppyrä nousee myös.

Lambda-anturin käppyrä kun kaasua painaa ja päästää pois. Käppyrä vaihtelee kovasti 0,1-1voltin välillä koska seosta täytyy tietenkin muuttaa kaasua annettaessa. 

Kampiakselin asento tunnistin on induktiivinen tunnistin eli anturin ja kampiakselin hihnapyörän hammastuksen välille syntyy magneettikenttä pyöriessä, jota moottorinohjainlaite lukee ja näin osaa antaa kipinän oikeaas aikaan.

Kampiakselin asentotunnistin löytyi auton alta jakopään luota. Tunnistimelle piti löytää liitin, joka löytyi auton yläosasta moottoritilasta.

Kampiakselin anturin liitin ja haaroitus tehtynä. Sitten etsimme oikean johdon ja liitimme sen signaali johtoon joka antoi picoskoopille oikeaa tietoa. Valitsimme koneelta autot->tunnistimet-> kampiakselin asento anturi->induktiivinen anturi.

Kampiakselin antamaa käppyrää. Ennen kuin näimme anturin käppyrää kone näytti miltä ehjän anturin käppyrä näytti. Enemmän kaasua antaessa käppyrä laajeni. Autossa oli pieni käyntihäiriö.

Kuva otettu joutokäynnillä.

Mittaukset suoritettu.